Kirjailijaohjelmat 2017–2021
2
.
1

Uuden näytelmän ohjelman kirjailijaohjelmissa tuetaan näytelmäkirjailijoiden taiteellista työskentelyä ja ammatillista kehitystä.

Vuosina 2017–2019 UNOssa toimi rinnakkain kaksi kirjailijaohjelmaa: uransa keskivaiheessa olevien Residenssi sekä ammattinäytelmäkirjailijauransa alkuvaiheessa olevien Hautomo. Vuosina 2020–2021 toteutettava viimeinen kirjailijaohjelma on suunnattu kokeneille näytelmäkirjailijoille.

Kirjailijaohjelma 2020–2021

Ohjelma kokeneille ammattinäytelmäkirjailijoille uusiin haasteisiin tarttumiseksi

UNOn neljäs ja viimeinen kirjailijaohjelma on tarkoitettu kokeneille ammattinäytelmäkirjailijoille, jotka haluavat haastaa itseään taiteellisesti kunnianhimoisen uuden teoksen kirjoitustyön äärellä ja kehittää ammattitaitoaan.

Ohjelman ytimessä on kirjailijan omaehtoinen työskentely uuden näytelmänsä parissa, jota tukevat yhteistyö oman dramaturgin kanssa, tekstien kehittelytyöpajat sekä kirjailijaryhmän yhteiset tapaamiset tekstien ja kirjailijantyöhön liittyvien kysymysten äärellä. Ammatillista näkökulmaa laajentavat tutustumismatkat teattereihin eri puolilla Suomea ja muut kohtaamiset teatterin ammattilaisten kanssa. Kirjailijoiden osallistumista ohjelmaan tuetaan taloudellisesti.

Yhteistyö UNOn kanssa kestää n. 1,5 vuotta. Kirjailijat osallistuvat keväällä 2020 orientaatiojaksoon, joka käsittää muutamia tapaamisia Helsingissä. Tapaamisissa tutustutaan UNOn toimintaan ja Verkostoon sekä sovitaan yhdessä aikatauluista ja kirjailijaryhmän yhteistyön periaatteista. Varsinainen ohjelma sijoittuu elokuulta 2020 syksylle 2021.

Avoin haku ohjelmaan järjestettiin 16.9.–30.9.2019, valintapäätökset tehtiin marraskuun lopussa.


Residenssi 2017–2019

Itsensä kirjoittaminen uudelle tasolle

UNOn Residenssissä tuetaan kokeneiden, uransa keskivaiheessa olevien näytelmäkirjailijoiden taiteellista kehittymistä ja uuden näytelmän kirjoitustyötä. Tarjoamme tilaisuuden keskittyä omaan taiteelliseen työhön tuotantopaineista vapaissa olosuhteissa. Residenssi ei siis ole fyysinen paikka työskentelylle. Residenssissä voi ideoida, kokeilla, tutkia ja viilata. Työskentely voi tarkoittaa esimerkiksi näytelmän kirjoitustyöhön liittyvän idean jatkokehittämistä, itselle uuden genren haltuun ottamista, tekstiin liittyvää tutkimustyötä tai aiemmin käynnistyneen työn loppuun saattamista. UNO tukee näytelmän tuotantoon pääsyä.

Ohjelmassa aloitti kolme (3) uutta näytelmäkirjailijaa vuosittain (2017–2019). Kirjailijat ovat UNOn tuen piirissä noin 1,5 vuoden ajan. Näytelmäkirjailijat valittiin avoimen haun kautta. Lisätiedot kirjailijoista ja teoksista alla.


UNO tuki kirjailijoille:

• Residenssi-kirjailijoille rahoitus 4kk työskentelyyn

• UNOn palkkaama oma dramaturgi (Residenssi)

• Residenssi- ja Hautomo-kirjailijoiden yhteiset kirjoittajatapaamiset, joissa käsitellään kunkin omaa tekstiä ja keskustellaan ammatillisista kysymyksistä

• Verkottuminen alan tekijöiden ja kentän toimijoiden kanssa, mm. tutustumismatkat verkoston teattereihin

• Tekstin tuotantoon etenemisen tukeminen: tekstin esittely, kontakteja kentälle, ammatillinen mentorointi

• Lisäksi resurssien puitteissa voidaan toteuttaa näytelmän kehittelyä tukeva työpaja, demo tai lukudraama (esim. yhteistyössä verkoston teattereiden kanssa) tai tarjota muuta tarpeiden mukaan räätälöitävää tukea, esim. tulevan näytelmän kirjoittamiseen liittyvää asiantuntija-apua

Hautomo 2017–2019

Noviisitukipaketti

UNOn Hautomossa tuetaan uransa alkuvaiheessa olevan kirjoittajan oman taiteellisen erityislaadun löytymistä ja ammatillista kehitystä. Tarjoamme apua keskeneräisen näytelmän viimeistelyyn ja ammattikirjoittajan uran aloittamiseen. Hautomossa kirjoittaja saa palautetta ammattidramaturgilta ja kirjoittajakollegoilta. UNO tukee valmiin näytelmän tuotantoon pääsyä. Hautomo tarjoaa kirjoittajalle myös ammatillista mentorointia. Ohjelmasta saa välineitä omaan työhön, verkostoja muihin tekijöihin sekä kontakteja näytelmiä tuottaviin tahoihin.

Ohjelmassa aloitti kaksi (2) uutta kirjoittajaa vuosittain (2017–2019). Kirjailijat ovat UNOn tuen piirissä noin 1,5 vuoden ajan. Kirjailijat valittiin avoimen haun kautta.


UNO tuki kirjailijoille:

• UNOn dramaturgin tuki työskentelylle

• Residenssi- ja Hautomo-kirjailijoiden yhteiset kirjoittajatapaamiset, joissa käsitellään kunkin omaa tekstiä ja keskustellaan ammatillisista kysymyksistä

• Verkottuminen alan tekijöiden ja kentän toimijoiden kanssa, mm. tutustumismatkat verkoston teattereihin

• Tekstin tuotantoon etenemisen tukeminen: tekstin esittely, kontakteja kentälle, ammatillinen mentorointi

• Lisäksi resurssien puitteissa voidaan toteuttaa näytelmän kehittelyä tukeva työpaja, demo tai lukudraama (esim. yhteistyössä verkoston teattereiden kanssa) tai tarjota muuta tarpeiden mukaan räätälöitävää tukea, esim. tulevan näytelmän kirjoittamiseen liittyvää asiantuntija-apua

Näytelmäkirjailijat UNOssa
2
.
2

Näytelmäkirjailijat 2020–2021

Näytelmäkirjailijat 2020–2021 kirjailijaohjelmassa

Kati Kaartinen
E.L. Karhu
Marjo Niemi
Minna Nurmelin

Lisätietoa kirjailijoista julkaistaan helmikuussa 2020. Kirjailijoiden UNOssa kehittelemistä näytelmistä kerrotaan lisää kirjailijaohjelman varsinaisen työskentelyn käynnistyessä elokuussa 2020.

Maria Kilpi – Residenssi 2019

Maria Kilpi (s. 1979) on vuonna 2007 Teatterikorkeakoulusta valmistunut helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Kilpi on kirjoittanut materiaalilähtöisiä, mm. romaaneihin ja haastatteluaineistoihin perustuvia näytelmiä teattereille eri puolilla Suomea (mm. Rakastajat-teatteri, Vaasan kaupunginteatteri ja Espoon kaupunginteatteri). Kilven näytelmä Harmin paikka voitti Theatertreffenin näytelmäpalkinnon Berliinissä 2007, sitä on esitetty Suomen kansallisteatterissa, sekä neljässä muussa maassa kolmella eri kielellä. Kirjailijana Kilpi on kiinnostunut erilaisten pohjamateriaalien käyttämisestä aihelähtöisessä kirjoittamisessa. Hän kirjoittaa halusta ymmärtää paremmin niitä erilaisia kulttuurisia käsityksiä ja arvoja, joihin nykytodellisuus perustuu, ja niiden historiallista rakentumista.


Yksinhuoltaja (työnimi)

Dramaturgi UNOssa: Minna Leino

Kun unet katoavat. Eräänä päivänä tajuat, että et ole pitkään aikaan nähnyt unia. Kun nukut, putoat mustaan tyhjyyteen, josta heräät aamulla kaikkea muuta kuin levänneenä. Jossain tuolla on olemassa normaali todellisuus, jossa normaalit ihmiset elävät normaalia elämää. Me elämme täällä varjojen maassa, jota useimmat teistä osaisivat tuskin kuvitella.

Millainen mindfuck on, kun ihminen jonka piti rakastaa ja tukea käyttäytyy tavoilla joita ei olisi pystynyt kuvittelemaan, ja jotka sotivat kaikkea oikeaksi ja inhimilliseksi pitämääsi vastaan?
Entä kun kertomuksen alussa luotu jännite ei koskaan purkaudu lyönniksi asti, se vaan jatkuu, jatkuu ja jatkuu?
Olimme valmiita suojelemaan lapsiamme miltä tahansa, ja itseämme tuskin miltään.

Yksinhuoltaja (työnimi) on näytelmä väkivallasta ja väsymyksestä.

Kirjailija ja tuleva näytelmä mukana UNOn Uuden näytelmän illassa to 24.10.2019 klo 18 Kansallisteatterin Lavaklubilla. Tilaisuus on osa Kotimaisen näytelmän festivaalin ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Pipsa Lonka — Residenssi 2019

Pipsa Lonka (s. 1977) on valmistunut vuonna 2007 Teatterikorkeakoulusta ja toiminut siitä lähtien
vapaana näytelmäkirjailijana ja dramaturgina. Longan teoksia on palkittu mm Prix Europassa ja Heidelberg Stückemarktissa. Hänen näytelmänsä Lauluja harmaan meren laidalta – These little town blues are melting away sai vuoden 2014 parhaan näytelmän Lea-palkinnon.

Teos toistaiseksi nimeämätön

Dramaturgi UNOssa: E.L. Karhu

Näytelmässä on lokkeja ja ihmisiä, rannalla ja merenrantahotellissa. Rantalomakohteen kansoittaa valtava lokkikolonia ja lomanviettäjät saavat jakaa rannan lintujen kanssa. Vaikka lomailijat yrittävät parhaansa, ei toisten olemassaoloa voi enää sivuuttaa.

Kirjailija ja tuleva näytelmä mukana UNOn Uuden näytelmän illassa to 24.10.2019 klo 18 Kansallisteatterin Lavaklubilla. Tilaisuus on osa Kotimaisen näytelmän festivaalin ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Jussi Moila — Residenssi 2019

Jussi Moila (s. 1981) on vuonna 2010 Teatterikorkeakoulusta valmistunut teatteritaiteen maisteri. Ammatiltaan hän on näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, dramaturgi, sanoittaja ja dramaturgian opettaja.

Moilan tunnetuimpia taiteellisia teoksia ovat Veitset leikkaa ilman (2006), Nevermind (2009), Paratiisi (2011), Tuntematon sotilas – vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa (2014) ja Madonna (2015). Moila on kirjoittanut laulutekstejä useille lauluntekijöille/säveltäjille (mm. Minä ja Ville Ahonen -yhtye, Olavi Uusivirta, Maija Ruuskanen ja Jouni Bäckström). Moila on palkittu töistään alan kotimaisilla ja ulkomaisilla palkinnoilla ja huomionosoituksilla (mm. Koura- ja Jussi Kylätasku -palkinnot). Hänen näytelmiään on käännetty useille kielille ja esitetty myös Suomen ulkopuolella.

Moila toimii helsinkiläisen Teatteri Nirvana -ryhmän toisena taiteellisena johtajana ja on työskennellyt Kokkolan kaupunginteatterin dramaturgi-ohjaajana (2012–2015).

Merkintöjä egologisesta kriisistä – osa 1: ISÄN MAA

Dramaturgi UNOssa: Klaus Maunuksela

Jussi Moilan omiin kokemuksiin perustuva Isän maa -näytelmä kuvaa nuoren isän sairastumista psykoosiin ja perheelle siitä aiheutuvia ongelmia. Isän sairaus limittyy kauhukuviin maapallon ekologisesta romahduksesta. Näytelmä on yksilön yritys tarkastella tekojensa vaikutusta läheisiinsä ja toisaalta lajinsa vaikutusta ympäröivään ekosysteemiin. Näytelmä tähyää kohti mieheyttä ilman maskuliinista panssaria, ja kysyy onko historiasta vielä mahdollista irtautua. Voiko ihminen tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään tällä planeetalla? Voiko isä lakata siirtämästä miehisen vaikenemisen ja maskuliinisen “kovuuden” perinnettä lapsilleen?

Näytelmä on ensimmäinen osa Moilan seitsemänosaisesta sarjamuotoisesta teoksesta Merkintöjä egologisesta kriisistä.

Kirjailija ja tuleva näytelmä mukana UNOn Uuden näytelmän illassa to 24.10.2019 klo 18 Kansallisteatterin Lavaklubilla. Tilaisuus on osa Kotimaisen näytelmän festivaalin ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Valto Kuuluvainen — Hautomo 2019

Valto Kuuluvainen (s. 1981) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2014, ja sen jälkeen työskennellyt freelancerina teatterin ja esitystaiteen eri tehtävissä. Kuuluvaisen töitä viime vuosilta ovat muun muassa sooloesitys Eino – henkilökohtainen sukupuolihistoria, musiikkinäytelmä Puistokabaree (Musiikkiteatteri Kapsäkki) sekä radiodramatisointi romaanista Vaskivuorentie 20 (YLE Radioteatteri).

Lottovoittajat (työnimi)

Dramaturgi UNOssa: Paula Salminen

Varakkuus on kuin patja, joka pehmentää törmäykset ulkomaailmaan. Oli sitten kyse hintavan lenkkikengän verhoaman päkiän tömähdyksestä asfalttiin, niiskuttavan turistimassan väistämisestä lentokentän turvatarkastusjonossa, tai ilmastonmuutoksen aiheuttaman vesipulan allokaatiosta kansakuntien kesken – raha suojelee omistajaansa todellisuuden sotkuisemmilta puolilta kenties tehokkaammin kuin mikään muu.

Lottovoittajat (työnimi) on kolmelle aikakaudelle, kolmen sukupolven elämään sijoittuva draamallinen triptyykki, joka käsittelee rahan merkitystä suomalaisen porvarillisen keskiluokan elämässä 1900-luvun vaihteesta alkaen. Näytelmä tutkii niitä sosiaalisia ja psykologisia prosesseja, jotka synnyttävät ja ylläpitävät taloudellista eriarvoisuutta. Se syventyy kapitalismiin yksilön valintoja ohjaavana periaatteena, rahan, vallan- ja turvallisuudentunteen kolmiyhteyteen, sekä rahaan liittyvään häpeään.

Tyylilajikokeilut ovat oleellinen osa kirjoitusprosessia. Triptyykkirakenne mahdollistaa liikkumisen historiallisesta draamasta postmoderniin satiiriin, kenties jopa trilleriin. Näytelmän ensimmäisen osan maisemaa ovat 1900-luvun vaihteen oululaiset tervaporvarit ja Suomen Gummitehtaan, myöhemmin Nokian, perustaminen. Toinen osa ottaa inspiraationsa Nokian kurssin räjähdysmäisestä noususta 90-luvun lopulla, ja tämän nousun seurauksista eräälle monista äkkirikastuneista yksilöistä, porvarillisen elämäntavan kotiinsa kahlitsemalle naiselle, josta tulee sukunsa matriarkka.

Kolmas osa sijoittuu nykyaikaan ja kertoo lapsenlapsista: sisaruksista, jotka ovat tehneet luokkahypyn eri suuntiin: Neo ihailluksi kansainväliseksi yrittäjäksi ja pääomasijoittajaksi, Sara pienituloiseksi vähemmistötaiteilijaksi. Kun vanhemmista jättää aika, eri maissa vuosikausia asuneet sisarukset ovat pakotettuja ottamaan mittaa toisistaan. Kumpi on vahvempi voima, perheside vai yhteiskuntaluokkia erottava arvojen ja elämäntapojen välinen kuilu? Voiko vaurauden pehmoista syliä vastustaa – ja miksi oikeastaan pitäisi?

Kirjailija ja tuleva näytelmä mukana UNOn Uuden näytelmän illassa to 24.10.2019 klo 18 Kansallisteatterin Lavaklubilla. Tilaisuus on osa Kotimaisen näytelmän festivaalin ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Laura Valkama — Hautomo 2019

Laura Valkama (s. 1986) on vuonna 2017 Teatterikorkeakoulusta valmistunut näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hänen esitettyjä näytelmätekstejään ovat Miten kävi ja terveisiä (Teak ja Teatteri Takomo), Seuraava pilvi seuraava pilvi (kuunnelma Ylellä) ja Hymylä (useilla näyttämöillä); lisäksi hän on toiminut teatteri- ja tanssidramaturgina. Valkamaa kiinnostaa kirjoittaa näytelmiä, librettoja ja kuunnelmia, dramatisoida esitysteksteiksi kaikkea mahdollista materiaalia, sovittaa, koota käsikirjoituksia ja suomentaa.

Teos on vielä nimetön

Dramaturgi UNOssa: Paula Salminen

Näytelmä tutkii tuttujen aikakäsityksien menettämistä ja yritystä rakentaa maailmaa sen jälkeen eri aikakäsitysten rippeitä yhdistämällä.

Kirjailija ja tuleva näytelmä mukana UNOn Uuden näytelmän illassa to 24.10.2019 klo 18 Kansallisteatterin Lavaklubilla. Tilaisuus on osa Kotimaisen näytelmän festivaalin ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Vielä keskeneräinen näytelmä kuullaan lukudraamana (ohj. Elina Snicker) Lappeenrannan kaupunginteatterissa ke 13.11.2019 klo 19.

Sofia Aminoff – Residenssi 2018

Sofia Aminoff (s. 1982) on Teatterikorkeakoulusta vuonna 2010 valmistunut suomenruotsalainen näytelmäkirjailija ja kääntäjä. Hänen viimeisimpiä näytelmiään ovat Fredrika-Emilie (2017), Lindnäs (2016) ja Brist (2016). Aminoffin näytelmiä on esitetty mm. Svenska Teaternissa ja Viiruksessa. Lisäksi hän on tehnyt kuunnelmia, dramatisointeja ja näytelmäkäännöksiä sekä toiminut dramaturgina Svenska Teaternissa ja ollut harjoittelijana Kungliga Dramatiska Teaternissa Tukholmassa.


DEN LYSANDE TIDEN. Porträtt av två kvinnor i ett rum.

Dramaturgi UNOssa: Lena Nylén

Kaksi naista ja huone, kaksi naista, joilla on satunnainen rakkaussuhde rantahuvilalla, ja heidän pelkonsa ja kaipauksensa antautua.

Lakoninen versio kamari- ja parisuhdedraamasta, hehkuva puolustuspuhe matriarkaatille, äitiyden ambivalenttisuudelle, naisten identiteetin depressiivisille narsistisille ja masokistisille sävyille, kaipuulle palata alkuperäiseen, yhteensulautumiselle, kuolemalle…

Naiset ovat tahoillaan kokeneet elämänmuutoksia, ja kuitenkin heidän elämänsä ovat harvinaisen synkronoidut. Heidän haavoittuvuutensa, masentuneisuutensa ja destruktiivisuutensa ilmenevät lähes päinvastaisesti, ja samalla he muodostavat ikään kuin täydellisen peilikuvan toisistaan.

Vanhan jugendtalon avarassa huoneessa, jossa vuorokauden, veden ja valon vaihtelut ovat osa sitä, kuinka he kokevat itsensä, toisensa ja olemassaolon villin leikin – ilman virheellisiä käsityksiä, oikean näkemisen kautta.

Mitä on anteliaisuus? Se että todella antaa itsestään. Antaa periksi. Antautuu.

Näytelmästä kuultiin otteita UNOn järjestämässä lukudraamaillassa Valtimonteatterilla kesäkuussa 2019.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.


DEN LYSANDE TIDEN. Porträtt av två kvinnor i ett rum.

Dramaturg: Lena Nylén

Två kvinnor och ett rum, två kvinnor som har ett sporadiskt kärleksförhållande i ett sommarhus vid vatten och deras rädsla för- och längtan efter att överlämna sig.

En lakonisk version av kammar- och relationsdramat och ett skimrande försvar för modersambivalensen, separationstraumat, kvinnlig sexualitet, kvinnligt språk, de depressiva, narcissistiska och masochistiska stråken i den kvinnliga identiteten, den incestuösa, symboliska pånyttfödelsen, längtan efter återgång till ursprung, sammansmältning, död.

Kvinnorna binds samman av erotisk kärlek, systerkärlek, moderskärlek och egenkärlek. De har varit med om livsförändringar på var sitt håll och ändå har deras liv en sällsam synkronisering. Deras sårbarhet, depressivitet och rädsla tar nästan motsatta uttryck och samtidigt utgör de liksom en perfekt spegling av varandra.

En pjäs som söker skönhet och romantik, avklätt och fördjupat. Hur mycket kan de här kvinnorna se och hur vilt kan de leka? I det här öppna ljusa rummet i ett gammalt jugendhus där dygnets och ljusets växlingar blir en del av hur de upplever sig själva, varandra och varat.

Vad det är att verkligen ge? Att ge upp. Och ge sig hän.

Okko Leo — Residenssi 2018

Okko Leo (s. 1971) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2011. Leo on kirjoittanut lukuisia näytelmiä ja radiokuunnelmia, ja hänen teoksiaan on esitetty laajalti Suomessa ja ulkomailla. Helsingissä hänen näytelmiään on esitetty muun muassa Kansallisteatterissa ja KOM-teatterissa. Näytelmät ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä Saksassa, Tsekeissä ja Yhdysvalloissa. Leon näytelmiä on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja tsekiksi.

XEX (työnimi)

Dramaturgit UNOssa: Juha Hurme & Elina Snicker

XEX (työnimi) käsittelee vapautta ja pornoa. Näytelmä on nukketeatterinäytelmä, joka on maagista realismia hyödyntävä matka pornon maailmaan. Se on kertomus siitä, kuinka pornosta tuli massojen kulutustavaraa ja tätä seurannutta poliittisesta sensuuria, mutta yhtä lailla se on kertomus himosta, valtasuhteista, himosta ja esineellistämisestä. Näytelmä banalisoi pornolle ominaisen tyylilajin mukaisesti aiheensa, tyylinsä ja näytelmän, mutta tätä kautta teos pyrkii löytämään myös jotakin tukahdutettua ja sakraalia.

Näytelmästä kuultiin otteita UNOn järjestämässä lukudraamaillassa Valtimonteatterilla kesäkuussa 2019.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Veikko Nuutinen — Residenssi 2018

Veikko Nuutinen (s. 1981) Teatterikorkeakoulusta vuonna 2012 valmistunut näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Nuutinen toiminut freelancerina vuodesta 2010 ja kirjoittanut mm. näytelmät Pasi Was Here (2016), Paras Mahdollinen Maailma (2014) ja Myötätunto (2010). Näytelmäkirjailijan töiden lisäksi hän tehnyt muita teatterialan töitä. Pasi Was Here voitti vuoden 2016 parhaan näytelmän Lea-palkinnon.

Vanhempainilta (työnimi)

Dramaturgi UNOssa: Elina Snicker

Kirjailijan edellinen näytelmä On isis käsitteli perheenisän kokemusmaailmaa, ja hän jatkaa jossain määrin samankaltaisesta maisemasta kirjoittamista myös UNOssa työstettävässä näytelmässä. Kirjailija aikoo kirjoittaa lisää aikuisen ja lapsen välisestä suhteesta, vanhemmuudesta ja aikuisen roolista kasvattajana. Muodon ja teorian tasolla hän perehtyy ja luo suhdetta brechtiläiseen opetusnäytelmien traditioon.

Näytelmän lähtökohtana on tilanne, jossa aikuinen koettaa parhaansa mukaan selittää maailmaa lapselle, joka on tulossa kielen piiriin ja tapailee ensimmäisiä sanojaan. Miten selittää lapselle vaikeita ja latautuneita käsitteitä, kuten kapitalismi, leipäjono, prostituutio ja väkivalta, ja millainen vastuu aikuisella on siitä kielestä ja sen välittämästä maailmankuvasta, jonka he lapselle opettavat?

Näytelmästä kuultiin otteita UNOn järjestämässä lukudraamaillassa Valtimonteatterilla kesäkuussa 2019.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Marjo Airisniemi — Hautomo 2018

Marjo Airisniemi (s. 1988 Kuusamossa) on monipuolinen teatterintekijä ja käsikirjoittaja. Näyttämölle Airisniemi on kirjoittanut vuodesta 2007 alkaen ja hänen näytelmiään on esitetty mm. Tampereen ylioppilasteatterissa. Airisniemi toimi dramaturgina Jyväskylän kaupunginteatterin yhteistyöproduktiossa MC 175 – Minna Canthin liike ja liekki (2019). Hän aloitti elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen maisteriopinnot Aalto-yliopistossa syksyllä 2019.

Varjola

Dramaturgi UNOssa: Elina Snicker

Varjola. Pohjoinen kesätalo hillasuon takana. Paikka jossa kaikki kuviteltiin ja jossa kaikki tapahtui. Paikka jossa tyhjästä syntynyt uusperhe vietti kesiä niin kuin mikä tahansa perhe kunnes yksi päätti 20-vuotiaana päättää elämänsä siellä ja silloin. Nyt Kanervan siskopuoli täyttäisi kolmekymmentä ellei olisi kuollut. Kanerva täyttää kolmekymmentä mutta elää ja siksi palaa Varjolaan.
Ja niin palaavat myös entiset kesät, jäätelönväriset yöt.

Varjola on näytelmä perhesuhteista, surusta, ystävyydestä, seksuaalisuudesta ja kommunikaatiosta. Varjola tutkii yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden (tai yksinäisyyden) suhdetta vähemmän käsitellyn uusperheen kautta. Mistä perhe muodostuu? Mitä kaikkea siskous voi tarkoittaa? Kuka on tämä kerran jokapäiväinen isä-roolinimen taakse kätkeytyvä henkilö nyt, kun ketään muuta ei enää ole jäljellä? Teos pyrkii myös purkamaan itsemurhaan ja erityisesti nuoren naisen kuolemaan liittyviä myyttejä tutkimalla, miten yhteiskunnan arvovalinnat heijastuvat yksilötasolle.

Aiheestaan huolimatta teos on huokoinen ja kepeäkin. Varjolassa on huumoria, itseironiaa, toivoa ja valoa. Sen keskiössä ovat tarkat arkiset havainnot, puhekielisyys, suoruus ja toisaalta aistivoimaiset parenteesit ja huokoiset monologit. Näytelmä leikkii massalla ja esseemäisyydellä ja siten paikoin testaa näytelmän ja proosan rajoja. Varjolan keskiössä isän ja aikuisen tyttären suhteen lisäksi on osin kadotettu y-sukupolvi, joka analysoi yhtä kriittisesti itseään ja maailmaa. Moderni teknologia ja verkottuminen syventää henkisen yhteyden mahdollisuutta – mutta toisaalta rikkoo fyysistä läsnäoloa.
Kuolemaa emme silti vieläkään pääse pakoon.

Varjola tutkii yksityistä ja jaettua surua sekä ajassa kiinni olevan ilmaisun lisäksi jotakin toista tasoa, kuoleman läpi näkemistä – unen, haaveen ja utopian elementtiä.

Näytelmästä kuultiin otteita UNOn järjestämässä lukudraamaillassa Valtimonteatterilla kesäkuussa 2019.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Iida Koro — Hautomo 2018

Iida Koro (s. 1985) on vuonna 2013 Teatterikorkeakoulusta valmistunut dramaturgi ja näytelmäkirjailija. Koro on työskennellyt teatteri- ja oopperaproduktioissa dramatisoijana, libretistinä, esitysdramaturgina ja käsikirjoittajana sekä käsikirjoittanut ja ohjannut kaksiosaisen kuunnelman.

Rakas kuolema (työnimi)

Dramaturgi UNOssa: Elina Snicker

Rakas kuolema kumpuaa henkilökohtaisista menetyksistä, mutta se tutkii kuolemaa ja sen merkitystä laajemmin yhteiskunnassa. Oman ruumiin ja läheisten kuolevaisuuden hyväksymisen kautta näytelmässä yritetään hahmottaa myös niitä rajoja, jotka luonnonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuutos ihmiselle asettavat.

Näytelmän päähenkilöt ovat Kuolematon nainen ja itse Kuolema. Naisen ja Kuoleman välille kehittyy monisäkeinen suhde, joka heijastelee kaikkia niitä tapoja, joilla ihminen on historian läpi yrittänyt kohdata kuoleman tai paeta sen otteesta. Äänen saavat kuolleet sukulaiset, esi-isät, nuorena kuolleet, 120-vuotiaina kuolleet, jäljelle jääneet esineet sekä muistot. Rakas kuolema ottaa ihanteekseen ihmisen, joka on avuton, toisia tarvitseva, lempeä ja rajallinen.

Näytelmästä kuultiin otteita UNOn järjestämässä lukudraamaillassa Valtimonteatterilla kesäkuussa 2019.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Marko Järvikallas – Residenssi 2017

Marko Järvikallas (s. 1970) on helsinkiläinen dramaturgi ja näytelmäkirjailija. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 2007. Järvikallas kirjoittaa ja ohjaa näytelmiä, kuunnelmia ja tv-draamaa sekä opettaa näyttämölle kirjoittamista. Hänen näyttämöteoksiaan on esitetty mm. Kansallisteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa, Jyväskylän kaupunginteatterissa, Joensuun kaupunginteatterissa ja Teatteri Quo Vadiksessa. Niitä käännetty ja esitetty Ranskassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa ja Chilessä.

Lisätietoa kirjailijasta

Kukkivat luut
– kaksitoista kuvaelmaa nisäkkäistä ja demokratiasta

Dramaturgit UNOssa: Pirkko Saisio ja Elina Snicker

Kukkivat luut on groteskin huumorin sävyttävä poliittinen musiikkinäytelmä, joka tapahtuu vuonna 1789 pienessä ranskalaisessa kylässä. Vallankumouksen ensiaskeleita otetaan Pariisissa, ja huhut kolmannen säädyn noususta kantautuvat maaseudullekin. Kun tuntematon nainen menettää jalkansa, ja jää olosuhteiden pakosta kylään, käynnistyy vallankumous hänen toimestaan sielläkin. Syntymäisillään oleva demokratia ottaa kuitenkin verisen suunnan kun talonpojat saavat äänestettäessä vallan. Maailma kääntyy nurinniskoin, eikä kukaan jää entiselleen. Tätä kaikkea todistavat eläimet, joille ei ole sananvaltaa annettu, mutta joihin vaikuttavat ratkaisut samalla tavoin kuin ihmisiinkin.

Kukkivat luut on demokratian vastainen näytelmä. Yhteiskunnallinen valtarakenne ja sen väistämätön hajoaminen esitetään pienoiskoossa.

Kirjoittamisen lähtökohta on henkilökohtainen närkästys. Mitään merkittävää ei voi toteutua demokraattisessa järjestelmässä. Homo Sapiensin matka on päättymässä demokratian nimissä. Kukkivat luut kyseenalaistaa jääräpäisen uskomuksen, jonka mukaan demokratia on ainoa mahdollinen valtiojärjestelmä. Tarjoaako se myös vaihtoehdon? Kyllä.

Kukkivat luut on voimakkaiden naisten näytelmä. Keskeiset henkilöt, Nora – Kim – Bess käyvät kukin kamppailuaan aikakauden säätyjärjestelmän ja sukupuoliroolien puristuksessa. He ovat loppuun saakka periksiantamattomia selviytyjiä.

Miksi musiikkinäytelmä? Olen ajatellut Kukkivat luut alusta lähtien musiikkinäytelmänä. Musiikki luo tarvittavaa, tyyliteltyä etäisyyttä aihevalintaan. Se antaa myös tilaa ja avaruutta joita tapahtumien synnyttely vaatii. Samaa asiaa ajaa tapahtuma-ajan valinta. Tosin tässä epookissa puhutaan sujuvasti nykykieltä.

Näytelmästä kuultiin lukudraamademo UNOn Uuden näytelmän tapahtumassa Tampereen Teatterikesässä elokuussa 2018.

Näytelmä kuullaan lukudraamana (ohj. Piia Peltola) syksyn 2019 Kotimaisen näytelmän festivaalilla Kansallisteatterin Lavaklubilla pe 25.10.2019 klo 19. Vapaa pääsy.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Marie Kajava — Residenssi 2017

Marie Kajava (s. 1980) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 2016. Kajava on kirjoittanut näytelmiä, harjoitusprosessin myötä muotoutuvia esityskäsikirjoituksia ja erilaista tekstiä esityksiin. Lisäksi hän on toiminut esitys- ja tekstidramaturgina teatteri- ja tanssiteoksissa sekä dokumenttielokuvissa. Dramaturgisen työn rinnalla Kajava tekee journalistista työtä ihmisoikeuksien sekä pakolais- ja kehityskysymysten parissa.

Undress me, then

Dramaturgi UNOssa: Seppo Parkkinen

Undress me, then on näytelmä paimentolaisuudesta, laajasta maisemasta ja adaptaatiosta selviytymisen keinona. Keskiössä ovat kysymykset paitsi kuivasta maasta ja ilmastonmuutoksen keskellä elävien alkuperäiskansojen ja kulttuurien sietokyvyn rajoista myös tulkkaamisesta ja vallasta. Näytelmä tarkastelee länsimaisen ihmisen pyrkimystä riisua vieras ihminen (tai maa) alastomaksi, aivan kuin hänellä ei olisi koskaan minuutta tai vaatteita ollutkaan. Kirjoittaja jatkaa dokumentaarisen materiaalin mahdollisuuksien tutkimista näytelmässä.

Näytelmästä kuultiin lukudraamademo UNOn Uuden näytelmän tapahtumassa Tampereen Teatterikesässä elokuussa 2018.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Salla Viikka — Residenssi 2017

Salla Viikka (s. 1975) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 2015. Viikka on opiskellut myös Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua ja työskennellyt graafikkona. Viikan Aukko-näytelmä palkittiin vuoden 2015 parhaana näytelmätekstinä Lea-palkinnolla. Hänen näytelmiään on käännetty ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja tanskaksi. Viikan uusin lastennäytelmä Tea ja Tyhmentäjä saa ensi-iltansa keväällä 2020 Kajaanin kaupunginteatterissa.

Uhanalaiset

Dramaturgi UNOssa: Heini Junkkaala

Uhanalaiset on satiirinen, fragmentaarinen komedia, joka edetessään tummuu yllättävien käänteiden tragediaksi. Uhanalaisten henkilöt ovat aivan tavallisia suomalaisia, hyviä ihmisiä, joiden mielestä työpaikalta voi aivan hyvin varastaa klemmareita, etäpäivinä voi maata riippumatossa mökillä, bileiltana kaljatuoppiin uponneen puhelimen voi maksattaa vakuutusyhtiöllä, puolison voi vaihtaa parempaan ja lomilla kipaista Thaimaassa ilmastonmuutoksesta huolimatta – kunhan vain muistaa laittaa pari kolikkoa eläinsuojeluyhdistyksen keräyslippaaseen ja käy lampsimassa vuosittain Pride-kulkueessa, jos on hyvä sää. Uhanalaisten henkilöt tietävät, että elämä tapahtuu vain kerran, ja siksi kaikilla on oikeus etsiä onneaan, vaikka syyllisyys painaisikin.

Uhanalaisissa lääke syyllisyydentunteeseen ja yleisahdistukseen on romanttinen rakkaus. Henkilöt vellovat parisuhteiden ja erojen tuskan mikrokosmoksessa, kunnes maailmanlaajuiset myllerrykset vyöryvät päälle, ja mikään ei enää ole kuin ennen – paitsi ihminen.

Sodan ja hävityksen keskelläkin biologia kutsuu ihmistä käyttäytymään kuin eläin; omaa, kumppanin ja reviirin parasta ajatellen, vailla moraalisia ongelmointeja. Uhanalaiset-näytelmässä pohditaan, onko tuhoissa ryvettyneen ihmisen ylipäätään mahdollista aloittaa alusta ja aidosti rakastaa elämää – ja onko unohdus ja syyllisyydentunteen ulkoistaminen nimenomaan se ainoa tapa, millä ihmislaji voi selvitä.

Näytelmästä kuultiin lukudraamademo UNOn Uuden näytelmän tapahtumassa Tampereen Teatterikesässä elokuussa 2018.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Asko Jaakonaho — Hautomo 2017

Asko Jaakonaho (s. 1982) on Tampereella asuva vapaa kirjoittaja ja freelancetoimittaja. Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 2008 valmistunut Jaakonaho on aiemmin työskennellyt mm. uutistoimittajana Ylellä tv:ssä ja radiossa. Jaakonahon esikoisromaani Onnemme tiellä ilmestyi vuonna 2012 ja toinen romaani Valon juhla syksyllä 2017, molemmat Otavan kustantamana. Jaakonahon esikoisnäytelmää Taottu sydän esitettiin Ilomantsissa 2004-2005.

100 miljoonaa kevättä

Dramaturgi UNOssa: Elina Snicker

100 miljoonaa kevättä on saanut innoituksensa Kazakstanin ikivanhoista omenapuumetsistä, jonka uskotaan olevan omenapuun geneettinen syntypaikka. Vuoristomaisemaan saapuu kaksi ihmistä, biologi Saga ja ympäristöaktivisti Mark. Pölyttäjien hävitessä ja kuivuuden vallitessa metsä on uhattuna. Näytelmä käsittelee evoluutiota ja elämän säilymistä myyttisen kuvaston keinoin. Teksti virittää kysymyksen, mitä meille tapahtuu luonnon monimuotoisuuden kadotessa. Jätämmekö jälkeemme tuhoutuneen maiseman vai häviääkö ihminen?

Askon vielä keskeneräisestä tekstistä toteutettiin lukudraama Teatteri Telakalla marraskuussa 2017. Näytelmästä kuultiin myös lukudraamademo UNOn Uuden näytelmän tapahtumassa Tampereen Teatterikesässä elokuussa 2018.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Eeva Turunen — Hautomo 2017

Eeva Turunen (s. 1983) helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja arkkitehti. Tampereen teknillisestä yliopistosta arkkitehdiksi 2010 valmistunut Turunen on opiskellut kirjoittamista mm. Kriittisessä korkeakoulussa. Näytelmien lisäksi hän kirjoittaa mm. proosaa. Turusen esikoisnäytelmä, monologi Muutama sana Ullasta, oli vuoden 2015 Lea-palkintofinalistina, ja se on käännetty saksaksi. Esikoisteos Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala) ilmestyi keväällä 2018 ja voitti Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon. Lisäksi teos on vuoden 2019 Runeberg-palkintoehdokas.

Isoisä (työnimi)

Dramaturgi UNOssa: Elina Snicker

Isoisä on arkkitehti, aina itsenäisesti pärjännyt mies, josta tulee sairastumisen myötä apua tarvitseva, sokea palvelutaloasukas. Merkkihenkilönä itseään pitävä isoisä haluaa arkistoida elämäänsä sanelemalla kokemuksiaan koneelle lapsenlapsensa, nuoren naisen avustuksella. Isoisän fragmenteista koostuu patriarkaalinen sankaritarina, johon nainen ei koe sopivansa, vaikka onkin seurannut isoisän ammatillisia jalanjälkiä. Isoisälle tärkeitä asioita ovat kunniajäsenyydet ja suunnittelukohteet – virstanpylväät. Nainen taas penää isoisältä henkilökohtaisuutta, mutta huomaamattaan vaikenee omasta elämästään. Teoksen keskeisiä aiheita ja teemoja ovat sokeus, muistin valikoivuus sekä kohtaamisen vaikeus, joka kanavoituu esimerkiksi listoihin ja konkreettisen maailman korostuneen yksityiskohtaiseen havainnointiin. Naista ja isoisää yhdistää ainakin sama katsomisen tapa ja sama kieli. Kielellä on ylipäätään kokonaisuudessa merkittävä, kokonaisvaltainen rooli.

Eevan vielä keskeneräisestä näytelmästä toteutettiin lukudraama Jyväskylän kaupunginteatterissa toukokuussa 2018. Näytelmästä kuultiin myös lukudraamademo UNOn Uuden näytelmän tapahtumassa Tampereen Teatterikesässä elokuussa 2018.

Kirjailijan työskentely UNOssa on päättynyt.

Haku kirjailijaohjelmaan 2020–2021
2
.
3

UNOn 2020-2021 kirjailijaohjelman valinnat

Uuden näytelmän ohjelman kirjailijaohjelman 2020-2021 näytelmäkirjailijoiksi on valittu Kati Kaartinen, E.L. Karhu, Marjo Niemi ja Minna Nurmelin.

Kokeneille ammattinäytelmäkirjailijoille suunnattuun kirjailijaohjelmaan etsittiin avoimella haulla omaäänisiä ja kunnianhimoisia tekijöitä, joilla on halua kehittyä taiteilijana ja paloa päästä ammatillisesti eteenpäin. Hakuun osallistui 13 kirjailijaa.

Valitut näytelmäkirjailijat osallistuvat aluksi kevään 2020 kestävään orientaatiojaksoon, varsinainen työskentely UNOssa käynnistyy elokuussa 2020 ja kestää syksyyn 2021. Kirjailijoiden UNOssa kehittelemistä uusista näytelmistä kerrotaan lisää elokuussa 2020.

RAADIT

Hakemukset käsiteltiin tehtiin kahdessa vaiheessa ja päätöksissä käytettiin apuna UNOn ulkopuolisia asiantuntijoita:
– dramaturgi Aila Lavaste (esikarsinta)
– näytelmäkirjailija, dramaturgi Kirsi Porkka (valinnat)
– näytelmäkirjailija, dramaturgi Seppo Parkkinen (valinnat)

Esikarsintaraatiin kuului lisäksi UNOn edustuksena UNOn dramaturgi Paula Salminen ja UNOn suunnitteluryhmästä Elina Snicker. Lopulliset valintapäätökset olivat UNOn ulkopuolisten asiantuntijoiden käsissä. UNOn johtaja Saara Rautavuoma toimi kummankin raadin sihteerinä.

LISÄTIEDOT

Saara Rautavuoma, UNO:n johtaja
p. 050 302 0706
saara@teatterikaksipistenolla.fi


HAKUOPAS UNO Kirjailijaohjelma 2020–2021 (PDF)